#Rakasturoskiksiin on Panu Musakan kirjoittama neliosainen blogisarja taloyhtiöiden
jätehuollosta ja niiden kehittämisestä. Blogi julkaistaan kerran viikossa.
Reilun viikon ajan olen päässyt tutustumaan roskisbisneksen kiemuroihin. Vaikka eiväthän nämä todellakaan kovin kiemuraisia asioita ole, päinvastoin. Suoraa ja rehellistä työntekoa ja asiakkaiden palvelemista, kuten hyvät bisnekset niin usein ovat.
Olen ensimmäisen viikon aikana oppinut jo ainakin sen, että roska-astiat eivä saa olla liian lähellä rakennuksia suojaamattomina, eivätkä ne saa lojua taloyhtiön pihalla “hujan hajan”.
Suojaamattomat roska-astiat altistuvat helposti ulkopuolisten väärinkäytölle sekä
tuhopoltoille. Enpä tiennyt sitäkään, että Suomessa tehdään vuosittain yli tuhat roska-astian tuhopolttoa ja että yli puolet taloyhtiöistä laiminlyövät pelastuslakia ja vakuutusyhtiön ohjeita säilyttämällä astioita liian lähellä seinää tai lukitsemattomassa tilassa. Kysytäänpä, miten uudistus meni asiakkaan silmin. Haastattelin alppilaista taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaa Vesa Ristolaa. Hänen taloyhtiössä vanhat ja palovaaralliset roskikset suojattiin Hannoan astiasuojilla:
“Olin taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja kun uudistusta tehtiin”, Ristola kertoi.
”Yhteistyö sujui ongelmitta. Palvelu on ollut hyvää ja asiantuntevaa.”
Suosittelisitko Hannoa Oy:n palveluita muille?
“Lämpimästi Hannoan palveluja taloyhtiölle, jonka ongelmana on jäteastioiden sijoitus. Tai, jos edessä on koko jätehuoneen rakentaminen. Erityisesti kantakaupungissa palvelu tuntuu pelaavan moitteettomasti.”
Simppeliltä mutta toimivalta ratkaisulta kuulostaa ja näyttää. Pienellä vaivalla Hannoa lisäsi paloturvallisuutta ja taloyhtiön pihakin sai arvoisensa ulkonäön. Vertailun vuoksi kuvat lähtötilanteesta ja asiasuojien asennuksen jälkeen:
Seuraava #rakasturoskiksiin -jakso ilmestyy viikon kuluttua.
PANU MUSAKKA @PanuMusakka
